THL: Tällaista rahapelaaminen oli vuonna 2023 Suomessa

Rahapelaaminen oli tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämän väestötutkimuksen keskiössä ja tilastot suomalaisten rahapelaamisesta olivat mielenkiintoista luettavaa. Kyseessä oli myös viimeinen tutkimus ennen yksinoikeusjärjestelmän purkua digitaalisen pelaamisen osalta.

THL tuottaa neljän vuoden väliajoin kyselytutkimuksen suomalaiselle väestölle rahapelaamisen osalta.

Näiden tutkimusten tavoitteena on ymmärtää suomalaisten henkilöiden rahapelikäyttäytymistä ja hahmottaa, millainen Suomen tilanne on esimerkiksi ongelmapelaamisen suhteen.

Edellisen kerran THL teetti kyselytutkimuksen vuonna 2019 ja viimeisin on vuodelta 2023, joskin se julkaistiin keväällä 2024.

Huolestuttavin seikka tutkimuksen tuloksia analysoitaessa on suomalaisten ongelmapelaajien määrä, sillä se on kasvamaan päin.

Sinällään edellä mainittua voidaan pitää jokseenkin erikoisena tutkimustuloksena, sillä samaan aikaan suomalaisten pelaaminen on keskimäärin vähentynyt vuoteen 2019 verrattuna.

Nettikasinot.fi tulee pureutumaan tässä artikkelissa muun muassa tähän aspektiin, sekä käymään ylipäätään läpi THL:n kyselytutkimuksen tuloksia.

SISÄLLYSLUETTELO:

• Yleiskatsaus THL:n tutkimuksen keskeisiin tuloksiin
• Yhä harvempi suomalainen pelaa rahapelejä
• Suomalaisten peliongelmat lisääntyneet rahapelaamisen osalta
• Yhteenveto: Rahapelaaminen – sama vanha mantra sen kuin toistuu

Yleiskatsaus THL:n tutkimuksen keskeisiin tuloksiin

THL:n väestötutkimukset suomalaisten rahapelaamisen osalta ovat aina mielenkiintoista luettavaa.

Tällä kertaa tilastot ovat kuitenkin poikkeuksellisen mielenkiintoisia, sillä kyseessä on viimeinen kyselytutkimus, jonka THL teki nykyisen rahapelijärjestelmän aikana.

Miksi? Koska vuonna 2026 Suomi siirtyy digitaalisen rahapelaamisen osalta yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään eli Veikkauksen monopoli tulee näiltä osin päätökseen – fyysistä pelaamista lukuun ottamatta.

Mutta, mitä kaikkea THL:n tutkimustulokset sitten paljastivat? Niihin pureudutaan keskeisimpien tulosten osalta seuraavassa.

Toki se sanottakoot, että me käymme erikseen läpi otsikon kysymyksiä peliongelmien kasvusta ja pelaajien pienentyneestä määrästä myöhemmin tässä tekstissä.

Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen pelaamista kohtaan on muuttunut

Kyselytutkimuksessa vastaajat oli jaettu 15-17-vuotiaisiin, 18-29-vuotiaisiin, 30-44-vuotiaisiin, 45-59-vuotiaisiin ja 60-74-vuotiaisiin.

Kun verrataan vuosien 2019 ja 2023 tuloksia, suomalaiset pelasivat vuonna 2019 rahapelejä useammin kuin nykyisin, ikäryhmästä riippumatta.

Alaikäisiä lukuun ottamatta, vuonna 2019 jokaisesta ikäryhmästä noin 80 prosenttia oli pelannut edellisten 12 kuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan vastaajista 75 prosenttia oli pelannut rahapelejä.

Vuonna 2023 vastaavat määrät liikkuivat vähän reippaan 60 prosentin ja hieman yli 75 prosentin välimaastossa. Kaikki ikäryhmät huomioiden vastaajista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä vuoden 2023 aikana.

Kaikkein dramaattisin muutos oli tapahtunut nuorten aikuisten kohdalla. Vuonna 2019 18-29-vuotiaista vastaajista rahapelejä oli edellisen 12 kuukauden aikana pelannut lähes 80 prosenttia, kun vastaava määrä oli vuonna 2023 hieman yli 60 prosenttia.

Alaikäisten pelaaminen vähentynyt selvästi pidemmällä aikajänteellä

Kun mennään ajassa taaksepäin, esimerkiksi 2000-luvun alkupuolelle, alaikäiset pääsivät pelaamaan esimerkiksi Veikkauksen pelejä fyysisillä pelipaikoilla ilman valvontaa.

Sittemmin Suomen rahapelilaki on tiukentunut, ja vahvan tunnistautumisen pelaaminen on tullut osaksi suomalaisten arkipäivää – niin Veikkauksella kuin myös ulkomaalaisilla rahapelisivustoilla.

Edellä mainituista johtuen alaikäisten rahapelejä pelaavien henkilöiden määrä onkin laskenut voimakkaasti 2010-luvulle siirtymisen jälkeen.

Vielä vuonna 2007 peräti yli 65 prosenttia alaikäisistä pelaajista kertoi pelanneensa rahapelejä edellisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 2023 näin oli 37 prosentin kohdalla vastaajista, ja pientä pudotusta nähtiin myös vuoteen 2019 verrattuna.

Toisaalta se, että niinkin moni kuin lähestulkoon 40 prosenttia alaikäisistä vastaajista on pelasi vuoden 2023 väestötutkimuksen mukaan rahapelejä on huolestuttavaa.

Moni voisi ajatella, että täysi-ikäiset eli esimerkiksi alaikäisten lasten vanhemmat olisivat merkittävä tekijä alaikäisten pelaamisessa. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä täysi-ikäisistä vastaajista ainoastaan kuusi prosenttia kertoi mahdollistaneensa alaikäisten pelaamisen.

Suomen onkin ehdottomasti pyrittävä kitkemään vielä selvästi nykyistä paremmin alaikäisten pelaaminen, ja vuoden 2026 rahapeliuudistus tarjoaa loistavan mahdollisuuden tähän.

Tässä vielä alaikäisten suosituimmat rahapelityypit:

Yllättävän moni pitää yksinoikeusjärjestelmää edelleen positiivisena asiana

THL kysyi vastaajilta väestötutkimuksessaan, miten he näkevät yksinoikeusjärjestelmän, kun puhutaan nimenomaan ongelmapelaamisen kontrolloinnista.

Peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yksinoikeusjärjestelmä on hyvä tapa pelihaittojen rajoittamiseen.

Näinkin korkea luku kuin 70 prosenttia on melkoisen yllättävä. Suomalaisten ongelmallinen rahapelaaminen ei nimittäin ole pysynyt kovinkaan kummoisessa kontrollissa, ja itse asiassa käyrät ovat jatkuvasti osoittaneet väärään suuntaan.

Selitystä näin korkealle luvulle voitaneen kuitenkin hakea siitä, ettei tavallinen tallaaja ole välttämättä niin kovinkaan hyvin perillä Suomen rahapelihaitoista ja ongelmapelaajien määrästä.

Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että naiset kokivat yksinoikeusjärjestelmän selvästi tehokkaampana tapana kitkeä rahapelihaittoja kuin miehet. Naisista peräti 82 prosenttia koki yksinoikeusjärjestelmän toimivaksi, kun taas miehissä vastaava määrä oli 65 prosenttia.

Veikkaus vs. Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliset rahapeliyhtiöt

Suomen rahapeliuudistuksen taustalla – siirtymisessä digitaalisen pelaamisen osalta yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään – suurin vaikuttava tekijä oli Veikkauksen asema.

Veikkaus on nimittäin ajautunut historiassaan ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa sen markkinaosuus Suomen rahapelimarkkinasta on pudonnut 50 prosenttiin – tai jopa alle sen.

Edellä mainitussa on kuitenkin kyse puhtaasti rahasta. Sen sijaan THL:n väestötutkimuksen mukaan Veikkauksen pelejä pelasi huomattavasti useampi kuin yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä.

Vuonna 2023 peräti 68 prosenttia vastaajista oli pelannut viimeisten 12 kuukauden aikana vähintään yhtä Veikkauksen tarjoamaa rahapeliä.

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisilla rahapelisivustoilla vastaajista oli pelannut 15 prosenttia, joskin mukana on myös PAF, joka saa operoida Ahvenanmaalla ja esimerkiksi laivoilla.

Miesten osuus oli selvästi korkeampi (22 %) kuin naisten (9 %).

Kaikkein aktiivisimmin yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä pelasivat nuoremmat aikuiset eli 18-29-vuotiaat (15 %) ja 30-44-vuotiaat (10 %).

Vastaajista vain kuusi prosenttia oli pelannut ulkomaalaisten rahapeliyhtiöiden nettipelejä (ei PAF). Miehistä ulkomaalaisilla rahapelisivustoilla oli pelannut kymmenen prosenttia, kun taas naisissa vastaava luku oli vain kaksi prosenttia.

Vastaajista peräti kymmenen prosenttia oli pelannut ainoastaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä, joita esimerkiksi ulkomaalaiset verovapaat kasinot tarjoavat.

Puhtaasti netissä tapahtuvan pelaamisen osalta mielenkiintoista oli se, että vuoteen 2019 verrattuna vanhemmat ikäryhmät olivat aktivoituneet huomattavalla tavalla:

Tällaisia pelejä suomalaiset pelaavat

Suomalaisten rahapelaamisessa pintansa suosituimpina peleinä pitivät tutut ja vanhat eli Veikkauksen lottopelit ja Jokeri.

Edellä mainitut pelit olivat suosituin pelityyppi kaikissa muissa ryhmissä paitsi 18-29-vuotiaissa. 18-29-vuotiaiden kohdalla piikkipaikkaa pitivät Veikkauksen arpapelit.

Hieman laajemmassa ikäryhmässä eli 18-59-vuotiaissa myös vedonlyönti oli hyvin suosittua.

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliset nettirahapelit olivat suosituimpia 18-29-vuotiailla, mutta ne jäivät kauaksi Veikkauksen tarjoamien pelien suosiosta kaikissa ikäryhmissä.

Miesten rahapelaaminen vei selvästi enemmän euroja kuin naisten

THL:n väestötutkimus paljasti, että rahapelaaminen käy selvästi kalliimmaksi suomalaisille miehille kuin naisille.

Tutkimuksen miesvastaajat käyttivät keskimäärin 18,30 euroa rahapeleihin joka viikko, kun taas naisten kohdalla vastaava euromäärä oli vain viisi euroa. Näin ollen suomalaiset käyttivät keskimäärin rahapelaamiseen joka viikko 12,20 euroa.

Huolestuttavaa on se, että päivittäin tai lähes päivittäin pelaavat suomalaiset käyttivät viikkotasolla rahapelaamiseen keskimäärin 73 euroa. Kun tämä muutetaan kuukausittaiselle tasolle, puhutaan noin 300 eurosta.

Valtaosa suomalaisista pelaa rahapelejä ensisijaisesti voittaakseen rahaa, ulkomaalaisilla sivustoilla pelataan monesta syystä

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miksi rahapelaaminen – tai paremminkin sanottuna mikä rahapelaamisessa – on ajava voima suomalaisten osalta.

Peräti 53 prosenttia vastaajista kertoi pelaavansa rahapelejä voittaakseen. 26 prosenttia vastaajista kertoi puolestaan pelaavansa rahapelejä sen tuoman jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia.

Yleisimmät syyt puolestaan sille, miksi suomalaiset pelasivat yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella olivat Veikkausta laajempi pelivalikoima (30 %) sekä korkeammat kertoimet ja palautusprosentit (29 %).

Suomalaisten kokemukset Veikkauksen vastuullisen pelaamisen välineistä

Vastuullinen pelaaminen on noussut aivan viime vuosina todella merkittävään rooliin pelialalla.

Rahapeliyhtiöiden onkin tarjottava asiakkailleen erilaisia vastuullisen pelaamisen työkaluja, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmapelaamista ja auttamaan pelihaitoista kärsiviä pelaajia.

Kotimaiselta Veikkaukselta löytyy useita erilaisia työkaluja vastuullisen pelaamisen saralla ja tällä tavoin suomalaiset kokivat niiden toimivuuden:

Yhä harvempi suomalainen pelaa rahapelejä

Vuoden 2023 väestötutkimus paljastaa, että suomalaisten rahapelaaminen on vähentynyt.

15-74-vuotiaista mannersuomalaisista rahapelejä oli pelannut viimeisten 12 kuukauden aikana 70 prosenttia.

Toki se tarkoittaa, että peräti 2,5 miljoonaa suomalaista pelaa rahapelejä, mutta vuonna 2019 suomalaisista peräti 79 prosenttia oli pelannut rahapelejä.

Positiivista on myös se, että pelaaminen on suomalaisten keskuudessa aiempaa satunnaisempaa.

Muutos tällä saralla on ollut todella merkittävä viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2023 suomalaiset käyttivät rahaa rahapelien pelaamiseen tyypillisimmin kerran kuukaudessa, kun vielä vuonna 2015 tyypillisintä oli pelata kerran viikossa.

Suomalaisten peliongelmat lisääntyneet rahapelaamisen osalta

Vaikka suomalaisten pelaaminen on aiempaa harvempaa eli pelaavia pelaajia on vähemmän ja rahapelejä pelataan harvemmin, huoleen on kuitenkin syytä.

THL:n väestötutkimus nimittäin paljasti, että suomalaisten rahapelaaminen on muuttunut vielä aiempaa ongelmallisemmaksi. Tämän lisäksi rahaa pelaamiseen käytetään yhtä paljon kuin vuonna 2019, vaikka pelaaminen itsessään on vähentynyt.

Vuonna 2023 suomalaisista yhdeksän prosenttia olikin pelannut alhaisen riskin tasolla ja 4,2 prosenttia kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla.

Vuonna 2019 alhaisen riskin tasolla oli pelannut 6,7 prosenttia ja kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla kolme prosenttia suomalaisista.

Suomessa onkin nyt enemmän kohtalaisen riskin ja ongelmapelaamisen tasolla pelaavia kuin koskaan aiemmin:

On melkoisen pysäyttävää ajatella, että yli 150 000 suomalaisella on jonkinasteinen rahapeliongelma, joka totta kai koskettaa monissa tapauksissa myös ongelmapelaajan läheisiä.

Rahapeliongelmat ovat yleisimpiä sukupuolellisesti miehillä ja ikäjakaumaltaan nuorilla aikuisilla.

THL:n tutkija Tanja Grönroos spekuloi asian taustoja ja syitä seuraavasti:

“Pysäyttävää on, että nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on vähentynyt.”

”Tämä saattaa selittyä muun muassa pelaamistavoilla. Miehet ja nuoret aikuiset suosivat haitalliseksi tiedettyjä nopeatempoisia ja netissä pelattavia pelejä mukaan lukien yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä.”

Yhteenveto: Rahapelaaminen – sama vanha mantra sen kuin toistuu

Yksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n perimmäisistä tavoitteista on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä.

Edellä mainitusta syystä onkin täysin käsittämätöntä ja kestämätöntä, että suomalaisten kasvavien peliongelmien osalta tikunnokkaan nostetaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliset nettipelit, kun puheenaiheena on rahapelaaminen.

Vieläpä THL:n tutkijan toimesta.

No, miksi se on niin käsittämätöntä ja kestämätöntä?

Koska moiset puheet ovat politiikkaa, ja tällaisten puheiden kohdalla suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ajatteleminen ei ole todellakaan THL:llä ensimmäisenä mielessä.

Sen sijaan tavoitteena on ajaa edelleen yksinoikeusjärjestelmän agendaa, vaikka samaan aikaan Suomi on vauhdilla etenemässä kohti vuotta 2026 ja lisenssijärjestelmää.

Tavoitteena on toisin sanoen saada Veikkaus näyttämään hyvältä, vaikka se on voittoa tavoitteleva ja pelaajien tappioista elävä rahapeliyhtiö siinä, missä muutkin.

Eikä siinä vielä kaikki: onko THL:llä aidosti luettu omia tutkimustuloksia, jossa Veikkaus ja sen pelit kukoistavat suomalaisten ykkössuosikkina?

Itse asiassa, THL itse käyttää omassa tiivitelmässään otsikkoa “Veikkauksen ulkopuolisten nettipelien pelaaminen ei muuttunut”. Joten, miten juuri yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliset tahot nähdään ykkösongelmana?

Nyt on jo korkea aika herätä tähän maailmaan ja tähän päivään.

Toisin sanoen, keskitytään peliongelmien ja pelihaittojen ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen, eikä saman vanhan mantran toistamiseen ja ummehtuneen agendan takana piilottelemiseen.

Veikkaus on nimittäin ongelma ihan samalla tavalla kuin mitkä tahansa muut rahapelaamisen mahdollistavat ulkomaalaiset tai suomalaiset kasinot.