Suomen rahapelilaki hyväksyttiin – Voimaan vasta 01.07.2027

Suomen rahapelilaki, tarkemmin sanottuna täysin uusi ja mullistava sellainen, hyväksyttiin eduskunnassa. Sen voimaantulo viivästyy kuitenkin entisestään.

HUOM! Eduskunnan käsittely lakipaketista on päättynyt ja se vaatii vielä tasavallan presidentin vahvistuksen.

Vuonna 2023 käynnistynyt hanke Suomen rahapelijärjestelmän mullistamisesta on nuijittu vihdoin ja viimein maaliin.

Alun perin uusi rahapelilaki oli tarkoitus siirtää teoriasta käytäntöön tammikuussa 2026. Tämä kävi ilmi sisäministeriön tiedotteesta, jossa hankkeen alkumetreillä todettiin seuraavaa:

”Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa rahapelijärjestelmää avaten sitä lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1.1.2026.”

Melko nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei aikataulu ollut realistinen. Sitä siirrettiin ensiksi vuodella eteenpäin, ja nyt viivästymisen lopullinen pituus tiedetään: puolitoista vuotta.

Suomen rahapelilaki astuu siis voimaan, isosti uudistuneena, 01.07.2027.

Entistä pidempi viivästyminen ei varmastikaan miellytä rahapeliyhtiöitä, sillä esimerkiksi rahapelijätti Kindred Group kritisoi jo aiempaa vuoden viivästystä erillisellä lausuntokierroksella:

”On perusteltua, että lain hyväksymisen ja markkinan tosiasiallisen avautumisen välillä kuluu jonkin verran aikaa, esimerkiksi uuden viranomaistoiminnan aloittamiseen, lisenssien hakemiseen ja niiden käsittelyyn. Kokonaisen vuoden varaaminen näihin toimintoihin on kuitenkin pitkä aika verrattuna verrokkimaiden vastaaviin prosesseihin.”

Kun markkina sitten vihdoin ja viimein avautuu heinäkuussa 2027, kyseessä tulee olemaan historiallinen hetki. Se nimittäin tietää Veikkauksen kautta aikain kestäneen monopoliaseman päättymisestä – ainakin osittain.

Mutta, miksi vain osittain?

Koska kyse on digitaalisesta eli verkossa tapahtuvasta pelaamisesta koskevasta uudistuksesta; näin ollen rahapelimarkkina avataan kilpailulle osittain.

Toisin sanoen, fyysinen pelaaminen jää siis edelleen yksinoikeusjärjestelmän piiriin ja sitä hallinnoi Veikkaus.

Myös peliohjelmistoluvat viivästyvät

Erilaisten rahapelien tarjoaminen ei kosketa pelkästään rahapelien toimeenpanijoita, vaan myös pelivalmistajat joutuvat käymään läpi samankaltaisen hakemusmenettelyn.

Myös niiden osalta pätevät samat sanat: alkuperäistä aikataulua ollaan perässä.

Kun Suomen rahapelilaki kohtasi alkuun vuoden viivästyksen, tarkoitti se sitä, että peliohjelmistolupia koskevien säännösten oli määrä astua voimaan 01.07.2027.

Mutta nyt eduskunnassa esitetty ja läpi mennyt puolen vuoden lisäaika koskettaa myös niitä.

Toisin sanoen, peliohjelmistotoimilupia voi hakea vasta tuosta päivämäärästä alkaen.

Suomen rahapelilaki, ja sen toimivuus, tarkkailun kohteena

Vaikka tämä kotimaisen rahapelimarkkinan mullistava Suomen rahapelilaki astuu voimaan vasta heinäkuussa 2027, niin sanottu siirtymävaihe käynnistyy jo tammikuussa 2026.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että uudet rahapelitoimijat voivat alkaa hakea toimilupaa Suomen rahapelimarkkinaan heti vuoden vaihduttua.

Lakipaketin yhteyteen hyväksyttiin eduskunnan toimesta eduskunnan hallintovaliokunnan esittämät neljä lausumaa, mitkä keskittyvät uuden rahapelilain toimivuuden monitorointiin:

• Lausuma 1

  Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää mahdollisuudet peliestorekisteriin perustuvaan järjestelmään, jossa pelaaja voisi asettaa itselleen keskitetyn kaikkia pelintarjoajia koskevan yhteisen tappiorajan.

• Lausuma 2

  Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa kanavointiasteen ja pelihaittojen kehitystä sekä huolehtii järjestelmän viranomaisvalvonnan ja pelihaittojen vastaisen työn toimintaedellytyksistä ja resursseista.

• Lausuma 3

  Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia hevostalouden toimintaedellytyksiin siirtymäkauden alusta alkaen ja tarvittaessa ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin alan tulevaisuuden turvaamiseksi.

• Lausuma 4

  Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää raaputusarpojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.

Seurannan tavoitteena on eduskunnan vallintovaliokunnan mukaan mahdollisten lainsäädäntö- ja kehittämistarpeiden analysointi.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa mahdollisten muutostarpeiden analysointia rahapelien toimeenpanoa ja markkinointia koskevissa säädöksissä, maksuliikenne- ja verkkoliikenne-estoissa (tällaisia Suomen rahapelilaki ei pidä sisällään), järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen kielloissa kuin myös kilpailumanipuloinnin torjunnan toimenpiteissä.

Edellä mainittujen seikkojen kohdalla seurannan tarkoituksena on arvioida muille toimijoille aiheutuvia taloudellisia ja muita vaikutuksia.

Uuden rahapelilain lausuntokierroksella esimerkiksi Rahapeliala ry heitti ilmoille oman huolensa kanavointiasteeseen liittyen ja juuri kanavointiaste on yksi seurattavista asioista:

”Markkinoinnin osalta Rahapeliala ry korostaa sitä, miten markkinointi tapahtuu nykyisin isoilta osin verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Se ehdottaa markkinointimahdollisuuden laajentamista toimiluvan haltijan omien sivujen ja alustojen ulkopuolelle; muutoin järjestelmän ulkopuoliset toimijat saavat huomattavasti näkyvyyttä.”

Mitä sitten tulee mietinnöstä seuranneeseen neljänteen lausuntoon, kyse on tarkemmin sanottuna siitä, että mahdollisen arpavoiton lunastaja voi olla joku muu henkilö kuin arvan ostaja; näin mahdollistuu arpojen antaminen esimerkiksi joululahjaksi, mikä on Suomessa todella yleistä.

Keskitetty tappioraja vaikuttaa väistämättömältä tulevaisuudessa

Kun eduskunnassa hyväksytään uusi laki, oli sitten kyse asiasta kuin asiasta, muutoksia eli niin sanottua lain hienosäätöä on odotettavissa tulevaisuudessa.

Yksi väistämättömältä vaikuttava uudistus onkin keskitetty tappioraja.

”Tulevaisuutta varten meidän tulee kuitenkin yhä perusteellisemmin selvittää pelaajien mahdollisuudet asettaa itselleen keskitetty, kaikkia pelitarjoajia koskeva yhteinen tappioraja”, eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Juha Hänninen (Kokoomus) nosti esiin eduskunnan istunnossa.

Käytännössä ottaen kyse on siitä, että pelaajille rakennettaisiin järjestelmä, jonka kautta pelaajat voivat tulevaa helpommin kontrolloida omaa pelaamistaan. Rahapeliyhtiökohtaisten tappiorajojen rinnalle tulisi siis keskitetty tappioraja, joka koskettaisi kaikkia Suomessa toimivia luvanvaraisia rahapeliyhtiöitä.

Eikä tässä ”olettamuksessa” keskitetystä tappiorajasta ole kyse vain Hännisen puheista, vaan myös niistä soraäänistä, joita uusi Suomen rahapelilaki synnytti eduskunnassa.

Monet kansanedustajat kritisoivat, yli puoluerajojen, kritisoivat uutta rahapelilakia varsin suoraan sävyyn:

”Bonuspelirahojen salliminen lisättiin hallituksen esitykseen lausuntokierroksen jälkeen. On käsittämätöntä, ettei hallintovaliokunta puuttunut siihen. On täysin selvää, että se saa monet jatkamaan pelaamista pidemmälle kuin alun perin oli tarkoitus.” -Kaisa Garedew (Perussuomalaiset)

”Tässä on noussut jo esille tämä markkinointi, ja se on varmaan se näkyvin, isoin osa tätä koko uudistusta. Se tulee olemaan yhteiskunnallisesti merkittävää, kun tätä vedonlyöntitoimintaa aletaan markkinoimaan. Siihen liittyen varmaan tätä lain voimaantuloaikaakin on puolella vuodella eräiden eduskuntavaalien yli vähän siirretty. Mutta tietenkin on selvää, että sitten kun markkinointi on näkyvää ja tavallaan aika löperösti käytetään sanoja ”maltillista markkinointia” sun muuta, niin kyllä se saavuttaa lapset ja nuoret ja tavallaan luo tällaista uhkapelimyönteisempää yhteiskuntaa.” -Timo Furuholm (Vasemmistoliitto)

Oma osansa mahdollisiin muihin muutoksiin tulee olemaan varmasti myös sillä, että Suomessa järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa 2027, minkä myötä uuden hallituksen on määrä aloittaa toimintansa kesäkuussa 2027.

Millaisia lisäyksiä rahapelilakiin vielä tehtiin?

Eri tahot ovat matkan varrella saaneet esittää omia näkemyksiään Suomen uudesta rahapelilaista ja lisenssijärjestelmästä.

Sisäministeriö järjesti esimerkiksi erillisen lausuntokierroksen lakia valmistellessaan, ja luonnollisesti lakimuutos vaati myös Euroopan unionin hyväksynnän. Tämän jälkeen se kävi vielä erillisen lainsäädännön arviointineuvoston analysoitavana.

Vielä viime metreillä nähtiinkin pieniä, mutta tärkeitä muutoksia.

Näistä kenties mielenkiintoisin oli hakusanamarkkinoinnin salliminen, mikä siis ei ollut osa hallituksen esittämää alkuperäistä esitystä; tätä perusteltiin kanavointiasteella ja sillä, että lähtökohtaisesti hakusanamainonta kohdistuu sellaisiin henkilöihin, jotka joka tapauksessa hakevat rahapeleihin- ja pelaamiseen liittyvää tietoa omatoimisesti hakukoneiden kautta.

Sen sijaan joidenkin tahojen toiveet markkinoinnin laajentamisesta kaikkiin digitaalisiin kanaviin ei kerännyt riittävästi kannatusta; ilmassa on ylipäätään paljon kysymysmerkkejä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, ja tämä tulee eittämättä aiheuttamaan haasteita, kun Suomen rahapelilaki astuu voimaan.

Nyt markkinointi tullaan uuden rahapelilain alla rajaamaan pääosin rahapelitoimiluvan saaneiden yhtiöiden omiin kanaviin, mutta itsessään laissa käytettävä kieli markkinoinnin säännöistä ja rajoituksista jättää tilaa tulkinnalle.

Tämän nosti esiin muun muassa Vasemmistoliiton edustaja, Timo Furuholm, joka kutsui sanavalintoja löperöiksi ja mainitsi esimerkkinä ”maltillisen markkinoinnin” – vaikka tätä termiä itsessään olikin täsmennetty joissain määrin.

Suomen rahapelilaki – Aikataulu: Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Vaikka tämä suomalaisen rahapelimarkkinan mullistava Suomen uusi rahapelilaki astuu voimaan vasta heinäkuussa 2027, niin sanottu siirtymävaihe käynnistyy jo tammikuussa 2026.

Mutta, mitä tämä siirtymävaihe sitten käytännössä ottaen oikein tarkoittaa?

1. Uudet rahapelitoimijat voivat alkaa hakea toimilupaa Suomen rahapelimarkkinaan 01.03.2026 alkaen. Alun perin ajateltiin, että hakuaika alkaa 01.01.2026, mutta itsessään toimilupamenettelyä, kuten myös yksinoikeustoimilupaa, koskettavat valtiolle maksettavia korvauksia koskettavat säännökset halutaan voimaan vasta maaliskuussa. Perusteluna tälle on se, että Poliisihallitus voi rahapelilain vahvistamisen jälkeen antaa rahapelilain mukaiset tekniset määräykset ja mahdollisilla toimiluvan hakijoilla on mahdollista tutustua teknisten määräysten sisältöön ennen toimiluvan hakemista.
2. Valviran toiminta päättyy ja Suomessa aloittaa uusi Lupa- ja valvontavirasto 01.01.2026. Rahapelien valvonta siirtyy tämän uuden viraston alaisuuteen 01.07.2027 eli yhtäaikaisesti uuden rahapelilain voimaanastumisen kanssa.
3. Suomen rahapelilaki ja sen myötä niin sanottu lisenssijärjestelmä astuu voimaan 01.07.2027.
4. Peliohjelmistotoimilupia voidaan hakea 01.07.2027 alkaen. Tästä vuotta myöhemmin eli 01.07.2028 alkaen yksinoikeus- ja rahapelitoimilupien haltijat saavat käyttää ainoastaan peliohjelmistotoimiluvanhaltijan peliohjelmistoja.