Suomen uusi rahapelilakiehdotelma sai arviointineuvostolta risuja ja ruusuja

Suomen uusi rahapelilaki lähti joulukuussa, sisäministeriön toimesta, lainsäädännön arviointineuvoston analysoitavaksi ja tammikuussa siitä saatiin lausunto.

Sisäministeriö aloitti Petteri Orpon johtaman hallituksen aloitteesta selvitystyön Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä.

Sen myötä Suomeen tulee uusi rahapelilaki- ja järjestelmä, mikä on parhaillaan Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden hyväksyttävänä. Rahapelilakiehdotus lähetettiin EU:lle joulukuun 2024 alkupuolella.

Samaan aikaan myös Suomen suunnalla on tapahtunut.

Sisäministeriö toimitti joulukuun 2. päivä rahapelilakiehdotelman lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi ja tammikuun alkajaisiksi arviointineuvosto toimitti kahdeksansivuisen lausuntonsa ehdotelmasta.

Lainsäädännön arviointineuvoston tehtävänä on arvioida valmisteluvaiheessa olevia lainsäädäntöjä Suomessa ja nostaa esille mahdollisia vajavaisuuksia.

Suomen uusi rahapelilaki, tai ehdotelma siitä, sai arviointineuvostolta sekä risuja että ruusuja.

Huomionarvoista on se, että arviointineuvosto mainitsi arviointiin käytettävissä olleen ajan olleen merkittävästi lyhyempi kuin tavanomaisissa laajoissa esityksissä. Tämä heikensi neuvoston mukaan mahdollisuuksia perusteelliseen arviointiin.

Nettikasinot.fi käy läpi, millaisia asioita arviointineuvosto nosti esille eli miltä Suomen uusi rahapelilaki heille näyttää.

Tämän lisäksi keskitymme siihen, mitä mieltä arviointineuvostossa oltiin tavasta, jolla ehdotelma oli laadittu.

Suomen uusi rahapelilaki – Risut

Ensimmäisenä käydään läpi, mitä negatiivisia asioita lainsäädännön arviointineuvosto näki sisäministeriön rakentamassa Suomen rahapelilakiehdotuksessa, joka on EU:n arvioitavana.

1. 1. Hallitusohjelma esti tehokkaimman ratkaisun löytämisen

   Lainsäädännön arviointineuvosto kritisoi sitä, että Suomen nykyisen hallitusohjelman kirjaukset ovat rajoittaneet voimakkaasti tehokkaimman mahdollisen ratkaisun löytymistä rahapelihaittojen näkökulmasta.
   
   Arviointineuvosto näkee ongelmallisena, että ehdotelmassa esitetään ratkaisua, joka mitä todennäköisimmin lisää rahapelaamisesta johtuvia yhteiskunnallisia ja terveydellisiä haittoja; etenkin, kun tavoitteena on haittojen vähentäminen.
   
   Lausunnossa todetaan ”esitysluonnoksessa olisi tullut arvioida
   vielä tarkemmin erilaisia vaihtoehtoja rahapelihaittojen vähentämisen näkökulmasta”.

2. 2. Riittävätkö kuntien ja hyvinvointialueiden resurssit?

   Kun uudessa rahapelilakiehdotelmassa on päädytty ratkaisuun, joka on omiaan lisäämään rahapelaamisesta johtuvia ongelmia, tarkoittaa tämä todennäköisesti ongelmapelaajien tuen tarpeen kasvamista.
   
   Lainsäädännön arviointineuvosto näkeekin, ettei lausunnossa ole arvioitu riittävissä määrin sitä, miten Suomen uusi rahapelilaki kuormittaa kuntien ja hyvinvointialueiden resursseja.
   
   Toisin sanoen, huolta aiheuttaa se, kestääkö Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden kantokyky, ja miten käy esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tarjoaman ennaltaehkäisevän työn.

3. 3. Missä määrin rahapelien ehkäisyn ja vähentämisen kohdalla kyse on uusista toimista?

   Koska rahapelihaittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen kuuluivat koko rahapelilakihankkeen päällimmäisiin tavoitteisiin, tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseen aiempaa tehokkaampia ja uusia toimia.
   
   Arviointineuvosto nostaa esille, että Suomen uusi rahapelilaki tulee ehdotelman mukaan sisältämään useita erilaisia tapoja saavuttaa tämä tavoite.
   
   Samaan aikaan lausunnossa kuitenkin kysytään: missä määrin on kyse kokonaan uusista toimista? Tämä jää siis arviointineuvoston mukaan osittain epäselväksi.

Suomen uusi rahapelilaki – Ruusut

Ja sitten käydään läpi positiivisia asioita, joita lainsäädännön arviointineuvosto näkee ennen kaikkea siinä, millaista työtä sisäministeriö on uutta rahapelilakiehdotelmaa laatiessaan tehnyt.

1. 1. Valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi riittävää

   Kun valmistelussa on uusi rahapelilaki, taloudellisten vaikutusten arviointi ei ole mitenkään yksinkertainen tehtävä. Lainsäädännön arviointineuvosto koki kuitenkin, että ehdotelman puitteissa valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi oli riittävää:
   
   ”Esitysluonnoksessa on esitetty arvio Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuottojen ja arpajaisveron määrästä. Lisäksi taloudellisissa vaikutuksissa on kuvattu tuloja menoeriä. Lopussa on kuvattu yhteenveto valtiontaloudellisista vaikutuksista.”
   
   Arviointineuvosto arvosti myös sitä, että uuteen rahapelijärjestelmään liittyvien kustannusten vaikutusarviointiin liittyviä epävarmuuksia ja negatiivisia vaikutuksia tuotiin avoimesti esille.

2. 2. Kuulemistilaisuuden järjestäminen ja kriittiset lausunnot

   Osana sisäministeriön rahapelilakiehdotelman rakentamista, eri tahoille on järjestetty kuulemistilaisuus. Tämän lisäksi järjestettiin lausuntokierros, jonka myötä eri tahot pääsivät kertomaan, millaisia muutoksia ehdotelmassa esitetty Suomen uusi rahapelilaki kaipaa.
   
   Arviointineuvosto kiitteli sitä, että tällainen mahdollisuus kommentoida rahapelilakia- ja ehdotelmaa on järjestetty.
   
   Lisäksi arviointineuvosto nosti esille positiivisena asiana sen, että EU:lle lähetetyssä rahapelilakiehdotelmassa on tuotu avoimesti esille kriittinen lausuntopalaute.

3. 3. Ruotsin ja Tanskan kokemusten laaja läpikäynti

   Kun Suomeen lähdettiin rakentamaan potentiaalista uutta rahapelilakia, ja tutkimaan, millainen sen tulisi olla, katseet suunnattiin isosti muun muassa Ruotsin ja Tanskan suuntaan; molemmat maat, kun ovat siirtyneet yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään 2010-luvulla.
   
   Arviointineuvosto piti positiivisena, että ehdotelmassa oltiin tutkittu ja esitelty useista eri näkökulmista näiden kahden maan kokemuksia; niitä esiteltiin esimerkiksi yritysten määrän, entisen monopoliasemassa olevan peliyhtiön, pelaamisen ja rahapeliongelmien sekä kanavointiasteen näkökulmasta.
   
   Lisäksi ehdotelmassa tuotiin avoimesti esille, mitä epävarmuuksia Tanskan ja Ruotsin
   kokemuksiin liittyy, ja miltä osin kokemuksia voidaan hyödyntää Suomen lakivalmistelussa.

Yhteenveto: Missä vaiheessa kanavointiaste nostetaan tikun nokkaan?

On täysin ymmärrettävää, että lainsäädännön arviointineuvosto lähestyy sitä, miltä Suomen uusi rahapelilaki ehdotelman mukaan näyttää, voimakkaasti ongelmapelaamisen näkökulmasta.

Kanavointiasteen merkitys on kuitenkin iso osa rahapelihaittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä, ja nyt siitä ei ole arviointineuvoston lausunnossa kunnolla edes mainintaa.

Mikäli nimittäin kanavointiastetta ei saada nostettua riittävän korkealle eli rahaa valuu edelleen liikaa Suomen rahapelijärjestelmän ulkopuolelle, tämä heijastuu suoraan ongelmapelaamiseen.

Miksi?

Suomessa rahapelimarkkinoita tullaan reguloimaan voimakkaasti.

Tällöin vastuullinen pelaaminen on kaiken keskiössä, ja vaikka pelaamista tapahtuu, pyritään se pitämään mahdollisimman riskittömänä.

Sen sijaan sellaisten toimijoiden, jotka eivät hanki Suomen rahapelilisenssiä, ei tarvitse noudattaa samoja sääntöjä. Toki myös niitä koskettavat heidän hankkiman rahapelilisenssin myöntäjämaan säännöt ja ehdot, mutta ne eroavat väistämättä Suomen vastaavista.

Tämä tarkoittaa sitä, että ne saavat harjoittaa markkinointia, johon affiliaattitoiminta isosti kuuluu, ilman mitään esteitä.

Pelkona onkin, että suomalaiset jatkavat pelaamista edelleen ulkomaalaisten operaattoreiden kasino- ja vedonlyöntisivustoilla.

Tämä pelko johtuu siitä, ettei uusi rahapelilaki tule ehdotelman mukaan sisältämään rahapelaamista rajoittavia IP-blokkeja. Ja, kun samaan aikaan affiliaattitoiminta kielletään, mutta ulkomaalaiset toimijat voivat toimia näiltä osin, kuten he haluavat, luo tämä todella ongelmallisen tilanteen.

Suomessa Veikkauksen näkemyksiä on kuunneltu vuosikymmenten ajan, ja sitä kautta yhtiö on säilyttänyt monopoliasemansa näinkin pitkään – kaiken rahapelaamisen osalta.

Niitä olisi tullut kuunnella nyt, jos koskaan.

Veikkauksen varatoimitusjohtaja Veli-Pekka Nummikoski oli nimittäin oikeassa todetessaan Suomalaisen Rahapelialayhdistys ry:n tilaisuudessa, että ilman IP-blokkeja suomalaisten kasinoiden affiliaattitoiminta tulisi sallia.

Muutoin ulkomaalaiset toimijat saavat etulyöntiaseman ja tavoitteet kanavointiasteen merkittävästä parantamisesta, sekä siten rahapelihaittojen ennaltaehkäisystä ja vähentämisestä, jäävät haaveeksi.

Toki nykyisestä noin 50 prosentin kanavointiasteesta on helppo parantaa, mutta esimerkiksi 80-90 prosentin kanavointiasteen saavuttaminen onkin sitten asia erikseen.